Kuva: Hämärästi valaistu laboratorio kromisella käymissäiliöllä

Kuvassa näkyy hämärästi valaistu laboratorio, jossa on lämmin, meripihkan sävyinen tunnelma, joka herättää välittömästi mielikuvan keskittyneestä käsityötaidosta ja tieteellisestä tarkkuudesta. Sommitelman keskellä on kiiltävä, kromattu käymissäiliö, jonka sileä metallinen pinta heijastaa lähellä olevien lamppujen ja instrumenttien pehmeää valoa. Sylinterinmuotoinen ja mittareilla ja venttiileillä koristeltu säiliö hallitsee tilaa kuin keskeinen hahmo kokeilun ja hienostumisen tarinassa. Sen peilimäinen viimeistely heijastaa hienovaraisesti ympäröivää ympäristöä – penkkejä, pulloja ja varjoja – antaen kohtaukselle lähes elokuvamaisen syvyyden.

Säiliön ympärillä oleva työtila on täynnä yksityiskohtia ja ideoita. Molemmilla puolilla olevat puiset työpöydät ovat täynnä laboratoriolasitarvikkeita: dekantterilaseja, pulloja, lauhduttimia ja putkia, jotka on täytetty vaihtelevan läpinäkyvyyden ja värin nesteillä – pääasiassa syvän meripihkan ja tummanruskean sävyisillä, joissa on muutamia vihjeitä läpikuultavasta kullasta. Joidenkin astioiden kylkiin on kiinnittynyt ohuita kondenssiveden kiharoita, jotka viittaavat äskettäiseen kuumentamiseen tai kemialliseen reaktioon. Järjestely on järjestelmällinen, mutta selvästi käytössä, ja kierretyt putket ja avoimet muistikirjat viittaavat kokeelliseen työhön liittyvään jatkuvaan havainnointiin ja säätöön.

Vasemmalla olevasta pienestä pöytälampusta tuleva lämmin valo valaisee osan penkistä ja osuu useiden korkeiden lasipullojen kauloihin ja mittapullojen pyöreisiin kylkiin. Tämä kultainen valaistus hämärtyy huoneen pimeämpiin nurkkiin, joissa seiniltä kohoavat hyllyt täynnä purkkien, pullojen ja kapeakaulaisten astioiden rivejä. Jokainen astia sisältää salaperäisiä aineita – ehkä viljelmiä, hiivoja tai kemiallisia reagensseja – jotka kaikki vihjaavat käymisen huolelliseen tutkimukseen. Pullojen väliset varjot lisäävät hiljaisen mysteerin tunnelmaa, ikään kuin laboratoriolla olisi pitkä ja huolellinen tutkimushistoria, joka kehittyy jatkuvasti.

Oikealla, osittain valossa kylpevällä, seisoo tukeva puinen pöytä, jolla seisoo klassinen musta mikroskooppi. Sen läsnäolo vahvistaa huoneen tieteellistä tarkoitusta. Lähellä on ryhmissä pulloja ja pieniä näytepurkkeja, joiden nesteet kimaltelevat himmeästi ympäröivässä hehkussa. Jokainen elementti yksinkertaisista messinkiosista hienoihin lasivarsiin lisää kunnioitusta sekä tiedettä että taiteellisuutta kohtaan – silta empiirisen tutkimuksen ja luovan pyrkimyksen välillä.

Kohtauksen valaistus on ratkaisevan tärkeä sen tunnelman kannalta. Pehmeä, epäsuora ja lämmin, se suodattuu tilan läpi hienovaraisina liukuväreinä karkeiden säteiden sijaan. Varjot lankeavat pitkin pöytien ja säiliön pinnan yli, antaen metallille ja lasille veistoksellisen luonteen. Valon värilämpötila, joka on lähempänä kynttilänvaloa kuin päivänvaloa, tuo mieleen ajattomuuden, joka voisi sijoittaa tämän laboratorion mihin tahansa 1800-luvun lopun ja nykypäivän välille. Se myös korostaa terässäiliön ja lasipintojen heijastavaa kiiltoa antaen kuvalle maalauksellisen luonteen fotorealistisista yksityiskohdistaan huolimatta.

Kuvan yleisilme on kurinalaista uteliaisuutta – taiteen ja tieteen fuusio. Se vangitsee niiden hengen, jotka etsivät täydellisyyttä kontrolloiduissa luonnon prosesseissa, kuten käymisessä, yhdistäen kemian, biologian ja käsityötaidon yhdeksi luomistyöksi. Näkyvää ihmisen läsnäoloa ei ole, mutta huone tuntuu elävältä näkymättömien asukkaidensa kosketuksesta ja aikomuksesta. Jokainen pullo, jokainen säiliön kytkin ja jokainen heijastus kiillotetussa kromissa kertoo heidän omistautumisestaan ja asiantuntemuksestaan. Tuloksena on mukaansatempaava visuaalinen kerronta: rauhallinen mutta latautunut ympäristö, jossa tiede kohtaa taiteen ja jossa löytöprosessia valaisee – sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti – ihmisen kekseliäisyyden loiste.

Kuva liittyy: Oluen käyminen CellarScience Hornindal -hiivalla